Lähettäkää ruokaa

Ensimmäinen asia johon täällä alan kyllästyä on ruoka. Maksaisin tällä hetkellä aika paljon makaronilaatikosta tai äitin lihapullista. Vaihtareilla (ja kaikilla muillakin) on täällä käytössä opiskelijakortti johon on ladattu pisteitä (1 piste=1 dollari) koko lukukauden ruokailuja varten. Pisteillä voi maksaa kampuksen ruokaloissa, ravintoloissa, kahviloissa yms. oman mielen mukaan. Ruoka ei onneksi ole ihan niin amerikkalaista kuin voisi kuvitella sillä Vermontissa ollaan kovasti lähi- ja luomuruuan perään. Valitettavasti luomuhamppari ei juurikaan ole ravintoarvoiltaan tavallista hampparia parempi, myös pizzaa, mac&cheesia, friteerattua kanaa yms. on joka paikka pullollaan.

Lounaaksi nämä syövät voileipää, salaattia tai muuta kylmää, joten nälkä on jo tunnin päästä. Tosin salaatti on hyvää eikä yleensä ui majoneesissa mutta salaattilounas päivästä toiseen alkaa kyllästyttää. Päivälliseksi on useimmiten tarjolla pizzaa, tortilloja, mausteisia kanaruokia tai salaattiateria. Valinnanvaraa ei ole hirveästi ja ruoka on mielestäni aika yksipuolista, siksi edellisellä Walmart-matkalla mukaan tarttui vitamiinpurnukka. Hyvä juttu on se että vaihtarit pääsevät täällä ilmaiseksi ravintoterapeutille, taidan piipahtaa sellaisella ensi viikolla ihan mielenkiinnon vuoksi:)

Eilen kokattiin Federican, Nickin ja Nooran kanssa pastaa ja parsajuustokastiketta. Tai oikeastaan Fede kokkasi ja me katsoimme vierestä.. Samalla hetkellä kun ruoka oli valmis ja istuimme pöytään pärähti palohälyttimet päälle, ei muuta kuin lautaset mukaan ja ulos. Pelastin myös jälkiruokamuffinit. Päivällinen sujui kivasti myös pihalla, joskin pääsimme onneksi pian takaisin sisälle sillä kyseessä oli pelkkä paloharjoitus. Syötyämme tulimme siihen tulokseen että alamme kokkaamaan kerran viikossa yhdessä, seuraavalla viikolla tehdään Nooran kanssa suomalaista ruokaa! Saa nähdä mitä keksitään, varmaan sitä makaronilaatikkoa :))

Sellaisia ruokajuttuja täällä, nyt hilpasen salille kuntoilemaan!