Aamulla ku sanoin Kerkolle heipat nii oli kyllä aika surullinen mieli, seuraavan kerran nähään vasta ens vuoden puolella:/ Sen jälkeen alko vasta tajuamaan että oon oikeesti nyt lähössä, tähän asti ei oo oikein osannu ees aatella. Nyt alkaakin jo jänskätys hiipiä puseroon kun kattelee kaikkia ihmisiä jotka on menossa kuka minneki. New Yorkiinki on muutama muukin menossa, mun käsittääkseni kone on aika täynnä. Mulla oli alkuun paikka koko koneen viimesessä rivissä vasemmassa nurkassa, ihan vessan edessä ja ikkunaakaan siinä ei mun tuurilla ois ollu. Mut Juha sai onneks vaihettua mun paikan ja nyt istun (toivottavasti) kivalla ikkunapaikalla josta sitte näkeeki jotain. Vaikka eipä matkan aikana varmaan hirveesti ulkona maisemia näy, pelkkää Atlantia vaan. Mut sitte laskeutuessa on kiva nähä kaupunkia!
Edessä ois siis nyt 8h 40min lentokoneen penkissä istumista, siellä on kai onneks oma "telkkari" et voi kattoo lennon etenemistä ja leffoja. Lisäksi ajanvietteenä on lukemista, ristikkoa, musiikkia ja läppärin sisältö joten eiköhän sen ajan jotenki saa kulumaan. Myös salmiakkia ja suklaata pakkasin käsimatkatavaroihin ettei heti iske kulttuurishokki!
Terkut kaikille ja pitäkää peukkuja et lento menee hyvin, seuraava postaus tuleeki sit New Yorkista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti